Eka bambi sai vihdoin kaverin. Piti ommella melkein heti, niin kiirus oli eskarilaisella saada oma. Edelleen, olihan tässä työtä. Pikkutarkkaa näpertämistä, jotta saumat osuu kohdilleen. Huolellinen täyttäminen (olisi muuten mielenkiintoista nähdä valmis bambi, miten pulleaksi se on täytetty). Saattaapi olla, että musta saa vielä täytettä lisää sisuksiinsa.

Paapiin tuotteisiin voi tutustua täällä , meidän bambi on kuitenkin tilattu (jälleen alesta) täältä.

Piposta sukiksi

Minkälie raskaushuurujen piikkiin voisin laittaa tämän, että muutama viikko sitten aloin neulomaan norjalaista vauvanmyssyä. Aloin tarkastelemaan pipoa tarkemmin vasta sitten, kun se oli jo viittä vaille valmis... Virhe! Ihan turhaa työtä. Olin vaan summassa laskenut silmukoita, miettinyt lisäyksiä ja kavennuksia ja epähuomiossa kolmen "sakaran" sijaan neulonut neljä. Juu, ei ihan näytä oikealta myssyltä ;)

Vaan purkutyön jälkeen, pari viikkoa myöhemmin, langasta muotoutui junasukat vauvalle. Ihan oikean pituisilla varsilla tällä kertaa.

Tästä langasta olen aiemmin neulonu norjalaisen meidän neljävuotiaalle, mutta se alkaa käymään pieneksi. Ihan lemppari tällä hetkellä, täytyy varmaan hälle isompi neuloa (kun ehtisi!).

koto living

Ihan hiukkasen innostuin, kun bongasin jostain blogista uutisen tästä pian ilmestyvästä koto living-lehdestä. Olen aiemmin seurannut Anun ohjelmia telkusta, mutta yhtäkään ideaa en niistä toteuttanut. Kyllähän niistä sai yleistä inpiraatiota ja innostusta ja muutenkin tykkäsin ohjelmien hengestä.

Mutta tämä lehti, toivottavasti tästä löytyy helposti toteutettavia ideoita. Ja just sellasia, joita tekee mieli toteuttaa!

Samalla sitten löysin koto living- nettisivut.  Vasta nyt, uskon noiden olleen jo pitkään. Ompahan nyt pakkaspäivälle (-12'c!) tekemistä, kun saan rauhassa selailla ja inspiroitua :) Materiaaleja olisi, aikaa ei niinkään. Nyt glögiä ja kotoilua.


(ps. kankaiden yö meni minulta melkein kokonaan ohi. Selasin yhdeksältä putiikit ja klo 21.30 menin jo nukkumaan. Aamulla ennen ysiä pikainen selaus, mutta mitään en tilannut. Ihan hyvä näin.)

Kankaiden yö

Tänään vietetään ensimmäistä kertaa kankaiden yötä. Mukana monia putiikkeja arvontojen ja tarjousten kera, lisää infoa löytyy mm. facebookista. Mielenkiinnolla odotan, miten yritykset ovat valmistautuneet tähän :) Alunperin tähän taisi lähteä idea "vaippojen yö"-tapahtumasta ja samalta henkilöltä vieläpä? Kuitenkin, hienoa että mukaan on saatu iso joukko eri firmoja. Tai sitten ei, jos miettii asiaa tilin kannalta ;) Yö sen näyttää, nyt odotellaan klo 21 saapuvaksi!

  

 

Lisää pipoja! Raidoista olen pitänyt vuosia ja edelleen ne jaksavat innostaa. Nämä minulle (tai lahjaksi?), taidan vielä kuitenkin virkata myös tytöille omat raitapipot.


Aurinkoista lauantaita! Kuura maassa, pieni pakkanen ja aurinko paistaa -nyt nautitaan :)

Kolme pipoa* talveksi, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Tiistaina satoi ensilumi ja tänä aamuna maa oli taas ihan valkoinen. Pienet pyörittelevät palloja ja nauttivat lomasta.

Aamulla kävimme uimassa kylpylässä, siellä oli sopivan lämpöistä minulle. Pidän kyllä siitä, että lumi tuo valoa, mutta onko sitä pakko sataa joka vuosi metrin kinos? Vähempikin riittäisi. Sopivasti lunta ja pari astetta pakkasta riittää minulle.

* virkattu alhaalta ylöspäin. Lankana novitan mambo muutaman vuoden takaa, hyvin marinoitu. Lasten pipoon laitan vielä vuoren, omaani (valkoiseen) en. Löysin netistä hyvän vinkin, jotta "aloita kaventaminen kun pipo ei enää mene päänmyötäisesti" ja sillä mentiin. Summassa kaventaen, virkatakaan kun en oikeasti osaa.

Junasukat.

Vauvalle villasukat, lankana maija ja ohjeena junasukat. Ohje kyllä toimi vain pohjana ja näistä tuli "junasukat". Minulle käy lähes aina niin, että ohjeen 4krs tulee minun työssäni 5krs. Nyt kun katsoin muiden junasukkia netistä, niin minähän tein varrestakin liian lyhyen! No, mitäs pienistä ;) Varsin kelpo sukat tuli lämmittämään pienen jalkoja. Pienen, joka on tällä hetkellä noin 1,4kg ♥

Junasukkien tarinan löysin Etelä-Pohjanmaan käsi-ja taideteollisuus ry:n sivulta.

"Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. 

Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.  Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa." Ihana tarina, vai mitä?