Kolme pipoa* talveksi, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Tiistaina satoi ensilumi ja tänä aamuna maa oli taas ihan valkoinen. Pienet pyörittelevät palloja ja nauttivat lomasta.

Aamulla kävimme uimassa kylpylässä, siellä oli sopivan lämpöistä minulle. Pidän kyllä siitä, että lumi tuo valoa, mutta onko sitä pakko sataa joka vuosi metrin kinos? Vähempikin riittäisi. Sopivasti lunta ja pari astetta pakkasta riittää minulle.

* virkattu alhaalta ylöspäin. Lankana novitan mambo muutaman vuoden takaa, hyvin marinoitu. Lasten pipoon laitan vielä vuoren, omaani (valkoiseen) en. Löysin netistä hyvän vinkin, jotta "aloita kaventaminen kun pipo ei enää mene päänmyötäisesti" ja sillä mentiin. Summassa kaventaen, virkatakaan kun en oikeasti osaa.

Junasukat.

Vauvalle villasukat, lankana maija ja ohjeena junasukat. Ohje kyllä toimi vain pohjana ja näistä tuli "junasukat". Minulle käy lähes aina niin, että ohjeen 4krs tulee minun työssäni 5krs. Nyt kun katsoin muiden junasukkia netistä, niin minähän tein varrestakin liian lyhyen! No, mitäs pienistä ;) Varsin kelpo sukat tuli lämmittämään pienen jalkoja. Pienen, joka on tällä hetkellä noin 1,4kg ♥

Junasukkien tarinan löysin Etelä-Pohjanmaan käsi-ja taideteollisuus ry:n sivulta.

"Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. 

Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.  Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa." Ihana tarina, vai mitä?

Joka vuosi tuen jossain muodossa Roosa Nauha-keräystä. Tänä vuonna ekaa kertaa tuikkujen muodossa. Eihän se näiden tuikkujen 6snt/pkt paljoa ole, mutta edes jotain.

Kauppareissun jälkeen pitikin heti hyökätä www.roosanauha.fi sivulle ja tutkailla tarkemmin, ketä yhteistyökumppaneita tänä vuonna on. Aiemmilta vuosilta muistan ostaneeni ainakin geishaa ja me naiset-lehtiä. Ehkäpä myös nuo ihanan roosat fiskarsin saksien- ja veitsenteroittajat on tämän kampanjan myötä meille hankittu, näin muistelen.

Tänä vuonna onkin juhlavuosi! Keräys toteutetaan kymmenettä kertaa.

TSI- Bambi

Katkaisin piiitkän ompelutauon ja eilen valmistui paapiin bambi. Vauvalle sen tarkoitin, mutta tytöt ihastui tähän niin kovin, että pitäisi kuulemma tilata vielä yksi. Piirsin kyllä kaavat talteen (kuten ohjeissa sallitaan), mutta eihän se nyt ole ollenkaan sama asia.

Mukana tuli hyvät ohjeet, mutta olihan tää silti työläs (allekirjoittaneen mielipide). Halusin tehdä työn huolellisesti ja lopputulos on mielestäni onnistunut. Vaikein osio oli ommella tuo vaalea sisäpuoli paikoilleen.

Meidän näppärä 4v tahtoi kuvata bambin päikkäreillä ("tää on niin kiva ku tää nukkuu mun kanssa silmät kiinni");

On luvannu koko viikolle niin sateista keliä, että tiedä vaikka tässä vallan innostuis ompelemaan!

Onnellinen päivä

Tämä päivä tuntuu energiseltä. Aurinko paistaa, keli on syksyisen lämmin. 

Eskarilainen jäi aamulla vilkuttamaan iloisena. Äiti sai saattaa koulun portaille, pidemmälle ei kuulemma tarvinnut tulla. Kerholainen jäi hänkin iloisena vilkuttamaan. Oli onnellinen, että parin viikon tauon jälkeen pääsi kerhoilemaan.

Kun takana on paljon surullisia päiviä, nämä aurinkoiset tuntuvat niin hyvältä. Mikä sopisikaan päivään paremmin, kuin pirtsakka sitruunainen siivoussuihke. Tänään jopa siivoaminen tuntuu hyvältä!

Suihkeen tilasin uudesta nettikaupasta, puotiquesta. Se oli ihan ekoja päiviä, kun putiikki avattiin ja voimassa oli -20% kaikista tuotteista. Putiikin sivuilta pieni esittely;

"Puotiquen takana on kaksi naista, jotka olivat unelmoineet pitkään omasta lifestyle-liikkeestä. Kesän aikana yhteisiä haaveita mietittiin ja punnittiin. Ideat ja ajatukset päätettiin lopulta pistää vauhdilla yhteen syksyllä 2012.
Ennenvanha + Anrinko = Puotique
Puotiquen tuotevalikoima on huolella, hiukan pilke silmäkulmassa valittu. Arjesta ja sisustamisesta voi nauttia samalla tehden hyvää, ympäristöä ajatellen. Nostalgisuus, eettisyys, tai ekologisuus ovat punaisena lankana tuotevalikoimaa valitessamme.
Haluamme myös tarjota laadukasta suomalaista käsityötä ja nostaa sen arvostusta.
Puodin valikoima laajenee vähitellen ja haluamme kuulla myös sinun toiveitasi.
Tervetuloa mukaan iloitsemaan ympäristöstä!
♥ Tiina & Anri"

Tykkään ideasta ja toivotan onnea! Olen seurannut anrinko-blogia jo pidemmän aikaa. Vahva nainen, joka uskaltaa kirjoittaa todellisesta elämästä. Ei mikään täydellisyyden tavoittelija, "kerään blogiini vain iloisia asioita" vaan myöntää, että elämä potkii välillä päähän ja rankasti, mutta sou wat! Asenne ratkaisee, vaikka se välillä joutuukin koetukselle.

Ihana paapii!

Oi ihana paapii! Viimeaikoina on tuntunut, että oikein mikään uutuus kankaiden osalta ei "kolahda", mutta nämä on aivan ihania. Kuvissa värit ei ihan täysin vastaa todellisuutta, ovat oikeasti kirkkaat ja kuvio on "terävä".

Tilasin nämä suoraan Paapiin kaupasta *klik* . Ketut on tainneet loppua lähes kaikista kaupoista, joista sitä sai tilattua. Ketut nähtyäni teki mieli juosta samantien hakemaan Fazerin kettu-karkkeja kaupasta :) Mummilla niitä aina oli, itse en ole tainnut koskaan pussia ostaa.

Olen seurannut Anniinan blogia siitä lähtien, kun paapii ei ollut vielä paapii ja nyt myöhemmin, miten hänen uransa on kehittynyt. Tuotteet ovat yksinkertaisesti niin ihania ja massasta poikkeavia, etten yhtään ihmettele miten hän on näin nopeasti saanut julkisuutta tuotteilleen asuntomessuja myöten (ja on ne taidettu huomioida ulkomaillakin, jos en aivan väärin muista). Vielä yksi paapii tuote meille on matkalla, mutta siitä lisää myöhemmin.

Nyt kankaat pesuun ja hyvää kaavaa ettimään. Jospa kuukausien ompelutauko nyt katkeaisi näiden myötä. Sanoinhan jo, että nämä ovat ihania!?

Novita 7-veljestä lehti

Novita julkaisi viime vuonna (?) sukkalehden, josta pidin kovasti. Vasta yhdet sukat olen ehtinyt neulomaan, mutta aion toteuttaa vielä monet. Lähetin tästä jopa novitalle palautetta, miten positiivinen yllätys lehti oli! Mukana ohjeita helposta vaikeaan, "normaalista" "erikoisempaan".

Nyt huomasin, että netissä on jo julkaistu 7-veljestä lehden ohjeet. Ja, no... Tämä taas ei yllättänyt minua positiivisesti. Ehkä syynä se, että lähes kaikki ohjeet ovat suuria ja työläitä. Jos jotain negatiivista täytyy neulomisesta sanoa, on se, että kokeillessa uutta mallia [mahdollisesti uusilla langoilla ja puikoilla] voi lopputulos olla ihan mitä vaan. Koko voi heitellä niin paljon, että into menee jo puolessavälin työtä. Ja kuka niitä jaksaa purkaa? En minä.

Uusi lehti ja kilpailu löytyy täältä.